Haku  -  Sivukartta  -  Yhteystiedot

VALTAKUNNALLISESTI VAIKUTTAVAA YHTEISTYÖTÄ POHJOIS-SUOMESSA

Pohjois-Suomen maakunnissa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) on meneillään merkittäviä yhteistyöhankkeita kaivoistoiminnan ympäristöasioiden ja matkailun tiimoilta.

  

 




Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa - ns. SULKA hankkeessa kehitetään kestäviä menetelmiä kaivostoiminnan haitallisten ympäristövaikutusten mittaamiseksi ja minimoimiseksi. Rikkiyhdisteitä syntyy ja vapautuu kaivoksissa kaikissa toiminnan vaiheissa malmin louhinnasta rikastukseen. Rikki on yksi kaivosten suurimmista ongelmista ja monien ympäristöhaittojen taustalla. Oulun yliopiston johdolla alkoi reilu vuosi sitten kaksi vuotta kestävä laaja SULKA -tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa rikkiyhdisteiden ympäristövaikutuksista sekä kehittää nykyisiä ja uusia menetelmiä haittavaikutusten mittaamiseen, seurantaan ja minimoimiseen. LUE LISÄÄ

 

 


 

Matkailumarkkinoinnin edelläkävijä Lapland – The North of Finland houkuttelee matkailijoita Suomen Lappiin.
Ainutlaatuinen, yli maakuntarajojen ulottuva kolmevuotinen imagomarkkinointihanke Lapland – The North of Finland luo Lapille ja Koillismaalle rohkeasti ja oivaltavasti vetovoimaa ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Kohderyhmänä ovat erityisesti modernit humanistit, jotka muodostavat 15 % maailman matkailevasta väestöstä. Tämä aktiivisesti verkossa elävä ryhmä arvostaa ennen kaikkea elämisen laatua sekä aitoa kulttuuria ja haluaa kokea lomallaan jotain ainutlaatuista. LUE LISÄÄ

 
Lisätietoa Pohjois-Suomen EAKR hanketoiminnasta:
Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 433 3951
Ohjelmapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto, p. 050 444 5606
Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto, p. 040 530 9904
Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala, puh. 040 026 0688

 

 

Tervetuloa Pohjois-Suomen alueportaaliin

Suomi jakautuu EU –ohjelmakaudella 2007-2013 neljään suuralueeseen.
Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Keski-Pohjanmaa
muodostavat Pohjois-Suomen suuralueen, jossa toteutetaan yhteistä Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelmaa sekä Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa Pohjois-Suomen ESR alueosiota. Alueella on lisäksi hyödynnettävissä myös ESR valtakunnallinen osio, jota toteutetaan koko maassa.

Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä edunvalvontaelimenä toimii Pohjois-Suomen neuvottelukunta.

- kartta.png

Pohjois-Suomi alueena

Pohjois-Suomen NUTS 2 suuralueen kolme maakuntaa kattavat 44 % Suomen pinta-alasta ja 12,1 % väestöstä.  Alueella on voimakasta metsä-, metalli- ja kemianteollisuutta sekä huippuosaamista muun muassa biotieteessä, tietoteollisuudessa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Alueen yrityksistä noin 82 % on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä.  Alueen yritysten t&k -panostukset ovat pitkälti Oulun seudun varassa. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Alueen väestön koulutustaso on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Erot alueen sisällä ovat suuria sekä väestökehityksessä, ikärakenteessa että työmarkkinoilla.

Koko Pohjois-Suomen tasolla väestömäärä kasvaa mutta huolta aiheuttaa erityisesti nuorten koulutettujen naisten muuttaminen pois alueelta. Myös väestön keskittyminen on suuri haaste sekä muuttotappio- että muuttovoittoalueille Pohjois-Suomessa. Sekä yksityinen että julkinen palvelusektori kattavat molemmat noin 1/3 alueen työpaikoista, teollisen toiminnan osuus on noin 18 %, rakentamisen 7 % ja alkutuotannon 6 %.

Vuosien 2006 ja 2007 vahvan kasvun aikana koko maan työpaikkamäärä kasvoi noin 100 000:lla ja Pohjois-Suomen osuus tästä kasvusta oli 12 000 työpaikkaa. Vahvimmin kasvussa olivat yksityiset palvelut, erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminta. Myös julkiset palvelut, rakentaminen ja teollisuus kasvoivat vahvasti.  Kasvu tapahtui laajalla pohjalla kun myös alkutuotanto lisäsi pitkän laskevan trendin päätteeksi työpaikkamääräänsä.  

Nousukauden jälkeen siirryttiin globaaliin taantumaan, josta erityisesti vientivetoinen teollisuus on kärsinyt. Rakennemuutos jatkuu edelleen myös hyvin alkutuotantovaltaisessa Pohjois-Suomessa.

Alueella on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia ennallistamistoimia. Matkailulla on Pohjois-Suomelle erityinen merkitys tulevaisuudessa.

Edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan muun muassa alueella käytettävissä olevin aluekehittämis- ja rakennerahastovaroin.


Pohjois-Suomi yhteistyö

Yhteisen rakennerahastotoiminnan (EAKR, ESR) lisäksi Pohjois-Suomen maakunnat tekevät yhteistyötä myös monella muulla rintamalla. Alueelle on laadittu Avoin Pohjois-Suomi strategia 2011 tukemaan Pohjois-Suomen myönteistä kehitystä, Suomen korkeakoulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi strategia vahvistamaan ja tukemaan alueen korkeakoulujen yhteistyötä ja kehittämistoimintaa sekä Pohjois-Suomen logistiikkastrategia vahvistamaan Pohjois-Suomen logistista kilpailukykyä. Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä edunvalvontaelimenä toimii Pohjois-Suomen neuvottelukunta. Kaikissa näissä rakennerahastotoiminnan ulkopuolisissa yhteistyömuodoissa on mukana myös Kainuun maakunta.

Pohjois-Suomi on mukana harvaan asuttujen pohjoisten alueiden NSPA yhteistyössä. Tulevaan EU -ohjelmakauteen 2013+ on valmistauduttu yhteisellä ennakointi- ja visiointiprosessilla, jonka lopputuloksena on syntynyt ns. NSPA raportti, Nordregio-raportti 2009:2.  Alunperin englanninkielinen raportti (Strong, Spesific and promising -Towards a Vision for the Northern Sparsely Populated Areas in 2020) on käännätetty myös suomeksi (Vahva, erityinen, lupaava - Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020).

 

Tarkempaa tietoa kunkin maakunnan omista painotuksista sekä muista kehittämisohjelmista löydät maakuntien sivuilta

Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
Keski-Pohjanmaa