Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman toteutus on edennyt vaiheeseen, jolloin 75 % julkisista varoista on sidottu rahoittajien virallisilla rahoituspäätöksillä, 85 % varattu ja 42 % maksettu. Kaikkinensa julkista rahoitusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 464 miljoonaan euroa. EU+valtio rahoituksen osuus tästä on ollut 358 miljoonaan euroa ja kuntien osuus 106 miljoonaa euroa. Yksityistä rahoitusta hankkeisin on käytetty 411 miljoonaa euroa.
Ohjelman keskeisenä strategiana on alueen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen sekä saavutettavuuden ja vetovoimatekijöiden lisääminen. Keskeistä on alueellisten kehittäverkostojen vahvistaminen, liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen, verkostoituminen sekä logististen pullonkaulojen poistaminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen.
Tähän mennessä myönnetystä EU+valtio rahoituksesta 66 % on kohdistunut tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen, innovointiin ja yrittäjyyteen. Matkailuhankkeiden osuus on ollut noin 10 % ja tietoyhteiskuntahankkeiden 7 %. Liikennehankkeisiin on käytetty 6 % varoista ja ympäristön suojeluun ja riskien ehkäisyyn 4 %.
EAKR rahoituksen merkitys Pohjois-Suomelle ja siellä tapahtuvalle kehittämistoiminnalle on kiistaton. EAKR -varat toimivat nimenomaan resurssina kehitysprosessien käynnistämiselle ja ovat antaneet mahdollisuuden sekä uusille avauksille että alueen vahvuuksien edelleen vahvistamiselle. EAKR -varojen vipuvaikutus mm. yksityisten investointien käynnistäjänä on vahva, koska niiden avulla on voitu poistaa sellaisia pullonkauloja, jotka ovat olleen kehityksen esteenä mm. matkailun kehittämisessä. Ohjelmavaroin on vaikutettu tähän mennessä noin 6 000 työpaikan sekä vajaan 800 uuden yrityksen syntymiseen.
Lähivuosien erityishaasteena on mm. viennin mahdollinen hiipuminen, työvoimapula sekä meneillään olevat rakennemuutosprosessit; kuntarakenneuudistus, korkeakoulu-uudistus jne. Valoisia kehittämisnäkymiä antavat mm. alueelle kohdistuvat (tai mahdollisesti kohdistuvat) suurinvestoinnit; Fennovoima, kaivoshankkeet, Seinäjoki-Oulu rata sekä maanalainen fysiikan tutkimuslaitos, ns. Laguna -hanke Pyhäjoelle. Alueen edullinen ikärakenne sekä alueen toimijoiden aktiivisuus kehittämistyöhön ovat myös niitä keskeisiä positiivisia tekijöitä, joilla tulevaisuutta tehdään.
Tarkempaa tietoa ohjelman toteutumisesta ja vaikutuksista sekä seurantakomiteassa 25.11. esillä olleista asioista löydät vasemmalla aukeavalta ajankohtaispalstalta.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti maaliskuussa 2011 työryhmän valmistelemaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistusta ja toimeenpanoa Suomessa vuonna 2014 alkavalle kaudelle. Työryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä on nyt tarkistettu ja sen toimikautta on jatkettu vuoden 2013 loppuun saakka.
Työryhmän keskeisenä tehtävänä on laatia esitykset tulevan kauden ohjelmarakenteesta, ohjelma-alueista, ohjelmien toimintalinjoista sekä hallintomallista.
Työryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa ja pääsihteerinä neuvotteleva virkamies Leif Ehrstèn työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Suomi jakautuu EU –ohjelmakaudella 2007-2013 neljään suuralueeseen.
Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Keski-Pohjanmaa muodostavat Pohjois-Suomen suuralueen, jossa toteutetaan yhteistä Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelmaa sekä Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa Pohjois-Suomen ESR alueosiota. Alueella on lisäksi hyödynnettävissä myös ESR valtakunnallinen osio, jota toteutetaan koko maassa.
Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä edunvalvontaelimenä toimii Pohjois-Suomen neuvottelukunta.
Pohjois-Suomen NUTS 2 suuralueen kolme maakuntaa kattavat 44 % Suomen pinta-alasta ja 12,1 % väestöstä. Alueella on voimakasta metsä-, metalli- ja kemianteollisuutta sekä huippuosaamista muun muassa biotieteessä, tietoteollisuudessa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Alueen yrityksistä noin 82 % on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Alueen yritysten t&k -panostukset ovat pitkälti Oulun seudun varassa. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Alueen väestön koulutustaso on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Erot alueen sisällä ovat suuria sekä väestökehityksessä, ikärakenteessa että työmarkkinoilla.
Koko Pohjois-Suomen tasolla väestömäärä kasvaa mutta huolta aiheuttaa erityisesti nuorten koulutettujen naisten muuttaminen pois alueelta. Myös väestön keskittyminen on suuri haaste sekä muuttotappio- että muuttovoittoalueille Pohjois-Suomessa. Sekä yksityinen että julkinen palvelusektori kattavat molemmat noin 1/3 alueen työpaikoista, teollisen toiminnan osuus on noin 18 %, rakentamisen 7 % ja alkutuotannon 6 %.
Vuosien 2006 ja 2007 vahvan kasvun aikana koko maan työpaikkamäärä kasvoi noin 100 000:lla ja Pohjois-Suomen osuus tästä kasvusta oli 12 000 työpaikkaa. Vahvimmin kasvussa olivat yksityiset palvelut, erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminta. Myös julkiset palvelut, rakentaminen ja teollisuus kasvoivat vahvasti. Kasvu tapahtui laajalla pohjalla kun myös alkutuotanto lisäsi pitkän laskevan trendin päätteeksi työpaikkamääräänsä.
Nousukauden jälkeen siirryttiin globaaliin taantumaan, josta erityisesti vientivetoinen teollisuus on kärsinyt. Rakennemuutos jatkuu edelleen myös hyvin alkutuotantovaltaisessa Pohjois-Suomessa.
Alueella on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia ennallistamistoimia. Matkailulla on Pohjois-Suomelle erityinen merkitys tulevaisuudessa.
Edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan muun muassa alueella käytettävissä olevin aluekehittämis- ja rakennerahastovaroin.
Yhteisen rakennerahastotoiminnan (EAKR, ESR) lisäksi Pohjois-Suomen maakunnat tekevät yhteistyötä myös monella muulla rintamalla. Alueelle on laadittu Avoin Pohjois-Suomi strategia 2011 tukemaan Pohjois-Suomen myönteistä kehitystä, Suomen korkeakoulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi strategia vahvistamaan ja tukemaan alueen korkeakoulujen yhteistyötä ja kehittämistoimintaa sekä Pohjois-Suomen logistiikkastrategia vahvistamaan Pohjois-Suomen logistista kilpailukykyä. Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä edunvalvontaelimenä toimii Pohjois-Suomen neuvottelukunta. Kaikissa näissä rakennerahastotoiminnan ulkopuolisissa yhteistyömuodoissa on mukana myös Kainuun maakunta.
Pohjois-Suomi on mukana harvaan asuttujen pohjoisten alueiden NSPA yhteistyössä. Tulevaan EU -ohjelmakauteen 2013+ on valmistauduttu yhteisellä ennakointi- ja visiointiprosessilla, jonka lopputuloksena on syntynyt ns. NSPA raportti, Nordregio-raportti 2009:2. Alunperin englanninkielinen raportti (Strong, Spesific and promising -Towards a Vision for the Northern Sparsely Populated Areas in 2020) on käännätetty myös suomeksi (Vahva, erityinen, lupaava - Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020).
Tarkempaa tietoa kunkin maakunnan omista painotuksista sekä muista kehittämisohjelmista löydät maakuntien sivuilta
Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
Keski-Pohjanmaa
