EU:n rakennerahastopohjaisella ohjelmatyöllä on ollut merkittävä vaikutus Pohjois-Pohjanmaan kehittymiseen. Ilman rakennerahastoja alueperusteinen kehittämistoiminta ei olisi ollut mahdollista samassa mittakaavassa eikä toiminta olisi ollut yhtä monialaista. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoilla on saatu merkittävää lisäpanostusta alueen elinvoimaisuuden kannalta keskeisiin kohteisiin. Rahoitusta on kohdistettu ennen kaikkea yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistämiseen ja sitä kautta mm. äkillisten rakennemuutosten lieventämiseen. Koko Pohjois-Suomen mittakaavassa noin 60 % rahoituksesta on kanavoitu yritystukien kautta ja loput 40 % muihin kehittämistoimenpiteisiin.
Alueellisesti eniten erilaisia yritystukia suhteessa alueen koko rahoitukseen on suunnattu Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukunnille. Viime vuosina yritystuilla on pyritty vastaamaan mm. Oulun voimakkaaseen ICT-alan rakennemuutostilanteeseen. Yritystukien kysyntä on jatkunut vuonna 2010 tapahtuneen elpymisen jälkeen aktiivisena sekä hakemus- että euromääräisesti tarkasteltuna.
Toimialoista eniten on Pohjois-Pohjanmaalla rahoitettu liikenneinfrastruktuurihankkeita, 18,4 miljoonalla eurolla, kohteina mm. Oulun ja Kuusamon lentoasemat ja Raahen satama. Toiseksi eniten rahoitusta on käytetty matkailun kehittämiseen. Matkailun osuus rahoituksesta on 16,7 miljoonaa euroa. Pienimpiä rahoitettuja kokonaisuuksia ovat olleet puutoimiala, Laguna-tutkimuskeskuksen edistämishankkeet sekä sähköiset palvelut.
Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman on arvioitu myös nopeuttavan elinkeinotoiminnan ympäristökuormituksen alenemista. Tätä voidaan pitää ohjelman merkittävimpänä ympäristövaikutuksena. Ilmiö johtuu etenkin siitä, että ohjelma suosii puhtaamman teknologian kehittämistä teollisuustuotantoon. Lisäksi tuetut kasvualat kuormittavat ympäristöä hyvin vähän perinteiseen teolliseen tuotantoon verrattuna.
Lisätietoa: kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi p. 0500 680 409 tai aluekehityspäällikkö Heikki Ojala p.050 433 3951
MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ RAHOITETUISTA MERKITTÄVISTÄ HANKKEISTA LÖYDÄT OHEISTEN LINKKIEN KAUTTA
IMAGO, International Marketing Approach for the Growth of Oulu
Liminganlahden luontokeskuksen kehittäminen
Linnut kansainvälisen luontomatkailun kärkituotteeksi Oulun seudulla
WIDA – Langattomien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen vaikeisiin teollisuusolosuhteisiin
BIOENERGIAPÖRSSI
Biopalvelut kilpailukykyisiksi tuotteiksi
Suomi jakautuu EU –ohjelmakaudella 2007-2013 neljään suuralueeseen.
Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Keski-Pohjanmaa muodostavat Pohjois-Suomen suuralueen, jossa toteutetaan yhteistä Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelmaa sekä Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa Pohjois-Suomen ESR alueosiota. Alueella on lisäksi hyödynnettävissä myös ESR valtakunnallinen osio, jota toteutetaan koko maassa.
Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä edunvalvontaelimenä toimii Pohjois-Suomen neuvottelukunta.
Pohjois-Suomen NUTS 2 suuralueen kolme maakuntaa kattavat 44 % Suomen pinta-alasta ja 12,1 % väestöstä. Alueella on voimakasta metsä-, metalli- ja kemianteollisuutta sekä huippuosaamista muun muassa biotieteessä, tietoteollisuudessa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Alueen yrityksistä noin 82 % on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Alueen yritysten t&k -panostukset ovat pitkälti Oulun seudun varassa. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Alueen väestön koulutustaso on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Erot alueen sisällä ovat suuria sekä väestökehityksessä, ikärakenteessa että työmarkkinoilla.
Koko Pohjois-Suomen tasolla väestömäärä kasvaa mutta huolta aiheuttaa erityisesti nuorten koulutettujen naisten muuttaminen pois alueelta. Myös väestön keskittyminen on suuri haaste sekä muuttotappio- että muuttovoittoalueille Pohjois-Suomessa. Sekä yksityinen että julkinen palvelusektori kattavat molemmat noin 1/3 alueen työpaikoista, teollisen toiminnan osuus on noin 18 %, rakentamisen 7 % ja alkutuotannon 6 %.
Vuosien 2006 ja 2007 vahvan kasvun aikana koko maan työpaikkamäärä kasvoi noin 100 000:lla ja Pohjois-Suomen osuus tästä kasvusta oli 12 000 työpaikkaa. Vahvimmin kasvussa olivat yksityiset palvelut, erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminta. Myös julkiset palvelut, rakentaminen ja teollisuus kasvoivat vahvasti. Kasvu tapahtui laajalla pohjalla kun myös alkutuotanto lisäsi pitkän laskevan trendin päätteeksi työpaikkamääräänsä.
Nousukauden jälkeen siirryttiin globaaliin taantumaan, josta erityisesti vientivetoinen teollisuus on kärsinyt. Rakennemuutos jatkuu edelleen myös hyvin alkutuotantovaltaisessa Pohjois-Suomessa.
Alueella on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia ennallistamistoimia. Matkailulla on Pohjois-Suomelle erityinen merkitys tulevaisuudessa.
Edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan muun muassa alueella käytettävissä olevin aluekehittämis- ja rakennerahastovaroin.
Yhteisen rakennerahastotoiminnan (EAKR, ESR) lisäksi Pohjois-Suomen maakunnat tekevät yhteistyötä myös monella muulla rintamalla. Alueelle on laadittu Avoin Pohjois-Suomi strategia 2011 tukemaan Pohjois-Suomen myönteistä kehitystä, Suomen korkeakoulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi strategia vahvistamaan ja tukemaan alueen korkeakoulujen yhteistyötä ja kehittämistoimintaa sekä Pohjois-Suomen logistiikkastrategia vahvistamaan Pohjois-Suomen logistista kilpailukykyä. Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä edunvalvontaelimenä toimii Pohjois-Suomen neuvottelukunta. Kaikissa näissä rakennerahastotoiminnan ulkopuolisissa yhteistyömuodoissa on mukana myös Kainuun maakunta.
Pohjois-Suomi on mukana harvaan asuttujen pohjoisten alueiden NSPA yhteistyössä. Tulevaan EU -ohjelmakauteen 2013+ on valmistauduttu yhteisellä ennakointi- ja visiointiprosessilla, jonka lopputuloksena on syntynyt ns. NSPA raportti, Nordregio-raportti 2009:2. Alunperin englanninkielinen raportti (Strong, Spesific and promising -Towards a Vision for the Northern Sparsely Populated Areas in 2020) on käännätetty myös suomeksi (Vahva, erityinen, lupaava - Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020).
Tarkempaa tietoa kunkin maakunnan omista painotuksista sekä muista kehittämisohjelmista löydät maakuntien sivuilta
Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
Keski-Pohjanmaa
