Pohjois-Pohjanmaa on 40 kunnan maakunta, joka ulottuu Pohjanlahden rannikolla sijaitsevilta Kalajoen hiekkasärkiltä kansallismaisemanakin tunnetulle Kuusamon Oulankajoelle. Lännessä maisemaa hallitsevat viljavat lakeudet ja idässä maasto nousee jylhiksi tuntureiksi. Pinta-alaa Pohjois-Pohjanmaalla on yhteensä 35.291 km2 ja asukkaita lähes 375 000. Maakunta kasvaa vuosittain keskimäärin 2000 asukkaalla. Väestö on hyvin koulutettua ja keski-iältään Suomen nuorinta.
Pohjois-Pohjanmaan itäraja on samalla osa EU:n ja Venäjän välistä rajaa. Erinomaiset liikenneyhteydet ja yhteistyö toisaalla Luoteis-Venäjän talousalueisiin, Arkangeliin sekä Karjalaan ja toisaalla Euroopan osaamiskeskuksiin luovat alueelle vankan aseman idän ja lännen välisenä reittinä.
Pohjois-Pohjanmaan keskuskaupunkia Oulua kutsutaan maan toiseksi pääkaupungiksi. Runsaan 125 000 asukkaan Oulu on kansainvälisesti tunnettu ja arvotettu korkean teknologian osaamiskeskus. Oulussa sijaitseva teknologiakylä Technopolis Oyj on Euroopan suurin teknologiayritysten toimintaympäristöihin erikoistunut yhtiö ja jonka teknologiakeskuksissa työskentelee tällä hetkellä noin 8000 ihmistä ja lähes 600 yritystä. Vireässä ja yritysmyönteisessä Oulussa on hyvät peruspalvelut, turvallinen ilmapiiri, vilkas kulttuurielämä sekä monipuolinen luonnonympäristö.
Osaaminen ja koulutus ovat jo pitkään olleet maakunnan kehityksen peruspilareita. Myös tutkimuksen ja tuotekehityksen määrä maakunnassa on lisääntynyt varsin nopeasti etenkin elinkeinoelämän menetysalojen myötä.
Koulutusmahdollisuudet maakunnassa ovat monipuoliset. Oulussa sijaitsee Suomen toiseksi suurin, monitieteinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 16 000 opiskelijan tiedeyhteisö. Lisäksi avoimessa yliopistossa ja täydennyskoulutuksessa opiskelee yli 10 000 aikuisopiskelijaa. Tutkimus- ja kehitystyössä Oulun yliopisto on profiloitunut neljälle painoalalle, jotka ovat biotekniikka, informaatiotekniikka, pohjoisuus ja ympäristö.
Oulun yliopisto on myös jalkautunut maakuntaan sijoittuen uusiin innovaatiokeskittymiin, Kuusamoon, Raaheen ja Oulun Eteläisen alueelle Ylivieskaan ja Nivalaan.
Korkeakouluverkostoa täydentävät Oulun seudun ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulut sekä Humanistisen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun toimipisteet maakunnassa.
Kasvuklusterit - tulevaisuuden sampo
Oulun vetämänä Pohjois-Pohjanmaalle on kehittynyt
voimakas tietoliikenneteollinen klusteri, jonka osuus alueen
bkt:sta on neljännes. Kasvualojen kehitys on koottu Oulun
Kasvusopimus 2006 sateenvarjon alle, jossa panostetaan viiteen
valittuun kasvualaan, tietoliikenne, sisältö ja media,
hyvinvointi, ympäristö ja bioala. Tietoliikennealan
veturina on Nokia Oyj, jonka tuotekehityksestä huomattava
osa on Oulun seudulla. Alueen kannalta merkittävintä
osaamista on elektroniikan valmistuksessa, ohjelmistotuotannossa
sekä mobiiliteknologiassa.
Sisältö ja mediaklusteri on kehittynyt digitaalisuuden mukanaan tuomien haasteiden kautta. Oulu on vahvasti mukana kansallisessa sisältötuotantohankkeessa ja video- ja elokuvatuotannon pohjoismaisessa yhteistyössä mm. POEM-hankkeen kautta. Hyvinvointiklusterin ydinaluetta ovat hyvinvointiteknologia ja sen sovellukset hyvinvointipalveluita kehitettäessä. Yritysvetoisen kehittämisen veturina toimii Wellness Forum.
Ympäristöala on vahvistunut voimakkaasti viime vuosina ja noussut sekä Oulun yliopiston että myös Oulun seudun osaamiskeskusohjelman uudeksi painoalaksi. Yliopistovetoiseen NorNet-yhteistyöhön on koottu keskeiset ympäristöalan tutkimusorganisaatiot. Yritystoiminnan osalta kärkiyritykset ovat jo osoittaneet uuden liiketoiminnan mahdollisuudet myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ympäristöteknologian ja energia-alan ennakoidaan kasvavan nopeimmin vuosina 2010 - 2020.
Bioklusterin osien rakentaminen on käynnistynyt alueella yli kymmenen vuotta sitten. Markkinat ovat selvästi kasvamassa toisaalta "elämään liittyvien tieteiden" voimistuessa, tutkimustulosten kasvaessa, ihmisten ikääntyessä sekä toisaalta uusien teknologioiden kehittyessä. Tutkimuksen ja kehittämisen painopiste on Oulun alueella.
Pohjois-Pohjanmaalla on poikkeuksellisen vahva
perusteollisuus
Perinteiset teollisuudenalat kuten puu-, paperi- ja metalliteollisuus
ovat Pohjois-Pohjanmaalla vahvoja. Oulun vaikutuspiiriin kuuluu
Perämerenkaareksi kutsuttu teollinen kehitysvyöhyke,
jolla asutus on melko tiheää ja taloudellinen toiminta
varsin vilkasta. Perämerenkaarelle on keskittynyt erityisesti
teräsosaamista.
Maakunnan paperi- ja metalliteollisuus soveltavat huippuun kehitettyä teknologiaa ja toimivat maailmanlaajuisilla markkinoilla. Pohjois-Suomeen sijoittuvan metallialan verkosto-osaamiskeskuksen myötä odotetaan alan innovaatiotoiminnan edelleen lisääntyvän ja perusteollisuuden sekä metallin pk-teollisuuden yhteistyön tiivistyvän. Oulun Eteläinen on maan vahvinta elektroniikan mekaniikan ja ohutlevyteollisuuden järjestelmätoimittamisen aluetta.
Oulussa sijaitsee Stora Enson paperitehdas, joka on maailman johtava hienopaperin valmistaja. Paperiteollisuus käyttää puuraaka-ainetta ja työllistää siten myös välillisesti suuren määrän maaseutualueen ihmisiä. Puutuoteteollisuuden yrityksiä on runsaasti ja kaikissa osissa maakuntaa, eniten Oulun Eteläisen alueella. Valmistaloja toimittavat tehtaat ovat suuria työllistäjiä. Maakunnassa on maan suurin huonekaluja vientiin valmistava yritys sekä useita muita kasvuhakuisia yrityksiä, jotka parhaiten voivat toimialaa viedä eteenpäin.
Puhtaasta luonnosta on hyvä ammentaa
Pohjois-Pohjanmaalla maa- ja metsätalous on merkittävämpi
toimiala kuin maassa keskimäärin. Maakunnassa on 200
000 ha peltoa ja noin 6000 toimivaa tilaa. Tilojen määrä
on alentunut kolmanneksella vuoden 1995 jälkeen, mutta
samalla tilakoko on kasvanut. Tuotannon ja investointien perusteella
arvioiden on maatilatalouden kehitys ollut myönteistä
ja usko maatalouteen on vankkaa. Maakunnan eteläiset jokilaaksot
kuuluvat maidontuotannon ydinalueeseen. Toinen alueellinen vahvuus
liittyy perunanviljelyyn. Maakunnan rannikkoseudulle on kehittynyt
perunavyöhyke, Tyrnävä ja Liminka Oulun seudulla
ovat perunantuotannon High Grade -aluetta.
Vaihtuvat maisemat ja luonto houkuttavat -
Matkailu on noussut palvelusektorin johtavaksi toimialaksi
Pohjois-Pohjanmaa houkuttaa matkailijoita erityisesti maakunnan
luonnonkauniilla maisemilla. Vuodenaikojen vaihtelu antaa matkailijoille
upeita elämyksiä. Valoisat ja lämpimät kesäyöt,
syksyn tuoma ruskan väriloisto, sekä kylmä ja
runsasluminen talvi revontulineen ovat Pohjois-Pohjanmaata kauneimmillaan.
Itärajalla upeat tunturit ovat tulleet tutuiksi lukuisille
matkaajille. Kansallispuistojen yhtenäiset vanhat metsät
tarjoavat hyviä ja turvallisia elinalueita lukemattomille
eri eläinlajeille. Suurpedoista karhu, ahma, ilves ja susi
kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan eläimistöön. Saukko
viihtyy korpipurojen varsilla.
Pohjois-Pohjanmaalla matkailu on viime vuosina kasvanut palvelusektorin johtavaksi toimialaksi, jolla edelleen on merkittävä kasvupotentiaali. Se on työvoimavaltainen, vahvaa osaamista vaativa elinkeino, jolle leimaa-antavia piirteitä ovat korkea kotimaisuusaste ja pk-yrittäjyys. Pohjois-Pohjanmaa jakaantuu kolmeen profiililtaan omaleimaiseen matkailualueeseen: Kalajoki ja Oulun Eteläinen, Oulu, Oulun seutu ja Rokua sekä Syöte, Kuusamo ja muu Koillismaa.
Talviurheilusta ja erämatkailusta tunnettu Kuusamo toimii myös koko Koillismaan kaupunkitasoisena palvelukeskuksena ja siellä sijaitsee Rukan kansainvälisen tason talviurheilukeskus. Pudasjärven kunnan koillisosassa retkeilyalueen välittömässä läheisyydessä ovat Syötteen matkailukeskukset Iso-Syöte ja Syötekeskus. Kesämatkailun keskus on Kalajoen komeilla hiekkasärkillä. Rokuan alue Utajärvellä, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla on uusi hyvinvointi- ja erämatkailun keskus. Kaupunki- ja kulttuurimatkailu keskittyy Oulun seudulle.
